Ruokahävikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokaa roskiksessa

Ruokahävikki tarkoittaa ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka päätyy jätteeksi.[1] Ruokahävikki aiheuttaa turhaa ympäristökuormitusta, koska ruoantuotannon panokset on käytetty ja niihin liittyvät päästöt ovat syntyneet perusteettomasti.[2] Euroopan unionin jäsenvaltiot sitoutuivat joulukuussa 2019 vähentämään tuottamansa ruokahävikin määrää vuoteen 2030 mennessä.[3]

Ongelman laajuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuisesti ruokaa menee hukkaan tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa vuosittain yhteensä noin kolmasosa,[4] eli 1 300 miljoonaa tonnia[5]. Lähes puolet maailmassa tuotetuista vihanneksista ja hedelmistä päätyy jätteeksi[6]. Kehittyneissä maissa suurin osa hävikistä syntyy ruokakaupoissa ja kotitalouksissa. Kehittyvissä maissa suurin osa hävikistä syntyy jo elintarvikeketjun alkuvaiheissa, varastoinnissa ja jakelussa, johtuen puutteellisesta logistiikasta ja varastointimahdollisuuksista.[5]

Maailman ruokahävikillä voitaisiin ruokkia arviolta jopa kaksi miljardia ihmistä.[7]

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 10–15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta päätyy Suomessa bio- tai sekajätteisiin[4]. Ruokahävikin kokonaismäärä on noin 450 miljoonaa kiloa eli noin 80 kiloa asukasta kohti. Ravintoloissa ja kahviloissa syntyy eniten hävikkiä suhteessa käsiteltyyn ruokaan. Kotitalouksissa kulutettavan ruoan määrä on kuitenkin niin paljon suurempi, että niissä syntyy määrällisesti eniten hävikkiä.[2] Ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa etenkin vihanneksista, hedelmistä ja marjoista[8].

Kokonaiset 20 prosenttia ravintoloiden ja kahviloiden käsittelemästä ruoasta heitetään pois, kun kotitalouksien vastaava luku on 6 prosenttia, elintarviketeollisuuden 3 ja kauppojen sekä alkutuotannon 2 prosenttia. Suomessa syntyvän ruokahävikin kokonaismäärästä 32 prosenttia (140 milj. kg) syntyy kotitalouksissa, 21 prosenttia (95 milj. kg) elintarviketeollisuudessa, 18 % (81 milj. kg) ravintoloissa ja kahviloissa, 16 % (72 milj. kg) kaupoissa ja 13 % (59 milj. kg) alkutuotannossa.[2]

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään hyödyntämällä vanhentuvia elintarvikkeita esimerkiksi hyväntekeväisyydessä.[9] Ruokaa myydään ravintoloissa myös kilohinnalla[10] ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa ruokatähteistäkin voi joutua maksamaan.[11]

Hyödyntäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hävikkiruoan hyödyntäminen on erilaisia tapoja käyttää laitosten, kauppojen ja ravintoloiden ylijäämäruokaa. Suomessa koko ravitsemusalan (kotitaloudet, ravitsemuspalvelut, kauppa ja teollisuus) hävikin osuus on noin 10–15 % ja hävikin määrä on noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa.[12] Yksittäiset yhteisöt saattavat pyrkiä vähentämään ruokajätteen määrää esimerkiksi yhteisöjääkaappien avulla.

Koulujen hävikkiruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulujen hävikkiruoan myyntiä on kokeiltu monissa kunnissa 2010-luvulla.[13][14]

Kauppojen hävikkiruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kaupat lahjoittavat yli jäävää ruokaa hyväntekeväisyyteen.[15]

Parasta ennen -päiväykseltään vanhentuneiden elintarvikkeiden myynti on muun muassa Suomessa täysin sallittua, mutta ruokakauppaketjut eivät sitä imagosyistä halua tehdä. Vanhentumassa olevaa tuoretavaraa, esimerkiksi pakattua lihaa ja kalaa, myydään alennuksella ”laputtamalla” niitä prosenttialennuksesta kertovin tarroin ja myymällä näin merkittyjä tuotteita vielä tarrassakin ilmoitettua edullisemmin illan viimeisinä aukiolotunteina[16].

Vanhentuvia tai muuten epäkurantteja elintarvikkeita myymään on syntynyt verkkokauppoja, kuten vuonna 2013 perustettu ruotsalainen Matsmart ja vuonna 2016 perustettu suomalainen Fiksuruoka. Ne hankkivat myyntituotteensa suoraan valmistajilta ja maahantuojilta, ja myytävät tuotteet ovat huoneenlämmössä säilyviä pakattuja elintarvikkeita, kuten viljatuotteita, makeisia, virvoitusjuomia ja säilykkeitä. Valikoimiin kuuluu myös esimerkiksi pakkausuudistuksen takia epäkuranteiksi muuttuneita käyttötavaraeriä.[17] Fiksuruoan liikevaihto nousi neljässä vuodessa 12 miljoonaan euroon, ja yritys kertoo estäneensä ruokahävikkiä Suomessa samassa ajassa yli neljä miljoonaa kiloa[18].

Ravintoloiden hävikkiruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ravintolat myyvät hävikkiruokaa kuluttajille mobiilisovelluspalvelujen kautta. Se parantaa ravintoloiden mainetta.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ruokahävikki Suomessa | Saa Syödä! www.saasyoda.fi. Arkistoitu 23.1.2020. Viitattu 16.1.2020.
  2. ↑ a b c Hanna Hartikainen: Current situation with food waste: amounts, comparison of countries, biggest sources and information gaps (Food) waste not want not - why food waste is a big deal and how to scale-up preventive action. 2018. FEPS Foundation for European Progressive Studies.
  3. ↑ Ruokahävikin ja ruokajätteen vähentäminen www.consilium.europa.eu. EU-neuvosto & Eurooppa-neuvosto. Viitattu 16.2.2023.
  4. ↑ a b Ruokahävikki Suomessa saasyoda.fi. Arkistoitu 9.9.2018. Viitattu 9.9.2018.
  5. ↑ a b FAO: Global food losses and food waste fao.org.
  6. ↑ Worldwide food waste. https://www.unep.org/thinkeatsave/get-informed/worldwide-food-waste
  7. ↑ Ruokahävikki Suomessa ja maailmalla lunchie.market. Arkistoitu 9.9.2018. Viitattu 9.9.2018.
  8. ↑ Selvitys: Suomessa heitetään roskiin satoja miljoonia kiloja ruokaa vuosittain – ja elintarvikejätettä syntyy vielä enemmän Yle Uutiset. Viitattu 25.8.2021.
  9. ↑ Yhä useammat kaupat lahjoittavat hävikkiruokaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 16.2.2019.
  10. ↑ Kivimäki, Petri: Iso buffet-ravintola otti käyttöön erikoisen hinnoittelun – lautasilta ei nyt päädy ruokaa biojätteeseen ollenkaan Yle Uutiset. 21.10.2018. Viitattu 23.10.2019.
  11. ↑ Koskinen, Anu Leena: Tamperelainen urheilija näki brittiravintolassa oivan ratkaisun ruokahävikkiin: "Miksi, oi miksi Suomessa ei?" Yle Uutiset. 23.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
  12. ↑ Marjo Rämö: Tähderuoan myynti koetaan tärkeäksi; Tamperelainen 24.2.2016, sivut 4–5 (alkuperäinen lähde MTT:n ruokahävikkitutkimus 2013)
  13. ↑ Koulujen hävikkiruoka kelpaa Tuusulassa – ruokailu saattaa lapset ja vanhukset yhteen; Yle 25.9.2014
  14. ↑ Koulujen hävikkiruoan myyminen yleistyy; Radio Kompassi 8.12.2014
  15. ↑ Yhä useammat kaupat lahjoittavat hävikkiruokaa; Maaseudun Tulevaisuus 18.8.2015
  16. ↑ Tamminen, Jenni: S-ryhmän -60%:n alekäytäntö ”aiheutti pysyvän muutoksen” – liha ja kala suosituimpia tuotteita uusisuomi.fi. 18.7.2019. Viitattu 29.5.2021.
  17. ↑ Hävikkiruokaostoksilla säästää rahaa kuluttaja.fi. 10.9.2018. Viitattu 29.5.2021.
  18. ↑ Fiksuruoka.fi sai 19 miljoonan rahoituksen – kasvusijoittaja Verdane siivittää hävikkiruoan verkkokaupan kansainväliseen kasvuun sttinfo.fi. 27.5.2021. Viitattu 29.5.2021.
  19. ↑ Lius, Annika: Korona vähensi hetkellisesti ravintoloiden ruokahävikkiä – moni ravintola pohtii nyt uusia keinoja ylijäämän hallintaan Yle Uutiset. 9.10.2020. Viitattu 4.2.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruokahävikki&oldid=22433455”