Neulanen
Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti. Neulanen voi olla litteä tai poikkileikkaukseltaan särmikäs.[1] Tyypillisimmillään neulaset ovat hyvin kapeita ja teräväkärkisiä eli kasvitieteen termein muodoltaan neulasmaisia.[2] Neulasiksi kutsutaan kuitenkin myös muunlaisia kapeita havupuiden lehtiä, jotka saattavat olla tarkalta muodoltaan esimerkiksi tasasoukkia tai kapean vastapuikeita.[1]
Kaikki havupuiden lehdet eivät ole kapeita neulasia.[1] Esimerkiksi monilla sypressikasveilla (Cupressaceae) sekä podokarpuskasveilla (Podocarpaceae) on suomumaisia lehtiä, ja joillakin podokarpuskasveilla sekä kaureilla (Agathis) on leveämpiä, usein suikeita tai soikeita lehtiä.[3][4][5] Sypressikasveilla, kuten esimerkiksi monilla katajilla (Juniperus), nuorten kasvien varhaislehdet ovat usein kapeita neulasia, mutta vanhempien kasvien myöhäislehdet ovat suomumaisia.[1]
Neulasvuosikerta tarkoittaa jonakin tiettynä vuonna puhjenneita neulasia.[6] Monet neulasia tuottavat havupuut ovat ainavihantia, jolloin oksilla on samanaikaisesti usean eri vuoden neulasia. Neulaslehtiset havupuut voivat kuitenkin olla myös kausivihantia, kuten esimerkiksi lehtikuuset (Larix), ja varistaa neulasensa vuosittain.[1]
Havupuiden, erityisesti männyn ja kuusen neulaset on todettu tehokkaiksi ilmanlaadun indikaattoreiksi muun muassa raskasmetallien ja rikin osalta.[ ] Esimerkiksi Suomessa juuri neulasia käytetään selvitettäessä, kuinka näiden aineiden päästöt voimalaitoksista vaikuttavat kasvillisuuteen.
Neulasmainen lehtimuoto esiintyy myös monilla koppisiemenisillä eli kukkivilla kasveilla, kuten kanervalla (Calluna vulgaris).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kasvitiede: neulanen Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.8.2017.
- ↑ a b Kasvitiede: neulasmainen Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.8.2017.
- ↑ Earle, Cristopher J.: Cupressaceae The Gymnosperm Database. 5.3.2017. Viitattu 2.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Earle, Cristopher J.: Podocarpaceae The Gymnosperm Database. 25.1.2015. Viitattu 2.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Earle, Cristopher J.: Agathis The Gymnosperm Database. 20.2.2016. Viitattu 2.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X