Molybdeeni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
NiobiumMolybdeeniTeknetium
Cr

Mo

W  
 
 


Yleistä
Nimi Molybdeeni
Tunnus Mo
Järjestysluku 42
Luokka Siirtymämetalli
Lohko d
Ryhmä 6, siirtymäalkuaine
Jakso 5
Tiheys10,28 · 103 kg/m3
VäriHopeanvalkoinen
Löytövuosi, löytäjä 1782, Hjelm
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)95,95(1)[1]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)145 (190) pm
Kovalenttisäde145 pm
Orbitaalirakenne[Kr] 4d5 5s1
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 13, 1
Hapetusluvut+II, +III, +IV, +VI
KiderakenneTilakeskeinen kuutiollinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto Kiinteä
Sulamispiste2 896 K (2 623 °C)
Kiehumispiste4 885 K (4 612 °C)
Höyrystymislämpö6830 kJ/mol
Sulamislämpö253 kJ/mol
Äänen nopeus5400 m/s 293,15 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus1,8 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,251 kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus2×107 S/m
Lämmönjohtavuus138 W/(m·K)
CAS-numero7439-98-7
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Molybdeeni (lat. molybdenum) on alkuaine, jonka järjestysluku on 42, CAS-numero 7439-98-7 ja kemiallinen merkki Mo.

Molybdeeni on hopeanvalkoinen metalli. Puhtaan molybdeenin sulamispiste 2 623 °C on korkeimpia puhtaiden metallien sulamispisteitä. Carl Wilhelm Scheele tunnisti sen uudeksi alkuaineeksi 1778 ja Petter Jakob Hjelm valmisti sitä epäpuhtaana 1782.

Molybdeenia


Molybdeeni kasviravinteena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeeni on tärkeä kasviravinne. Sitä on myös noin 20 entsyymissä. Levät pääsevät sen avulla eroon rikistä. Kasveille molybdeeni on välttämätön typpiaineenvaihdunnassa. Se on osallinen nitraatin pelkistyksessä. Kasvit tarvitsevat sitä hyvin vähän, ja kalkituksen avulla korkeana pidetty pH turvaa sen saannin. Myös typensitojabakteerit tarvitsevat molybdeenia. Sen saanti on tärkeää palkokasvien juurinystyröiden toiminnalle.

Molybdeeni ja ihmisen terveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeeni on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta sitä tarvitaan hyvin pieniä määriä. Suurina määrinä se voi aiheuttaa kuolettavia epämuodostumia. Eniten kärsivät luut, iho, maksa ja munuaiset.

Liika typpi poistuu ihmisen elimistöstä molybdeenin avulla virtsahappona. Molybdeenin avulla maksaan varastoitunut rauta lähtee liikkeelle ja kudokset saavat happea. Molybdeeni vaikuttaa kuparin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan. Sen avulla poistuu maksaan kertynyttä kupariylimäärää.

Molybdeeni alentaa kolesteroli-, triglyseridi- ja fosfolipiditasoja. Hiilihydraattiaineenvaihdunnassa tarvitaan molybdeenia, samoin alkoholin palamisessa maksassa. Molybdeenia tarvitaan sulfiittien muuttamiseen elimistössä sulfaateiksi, ja siksi sillä voi olla vaikutusta sulfiittiyliherkkyydestä johtuvan astman hoidossa.

Metallinjalostuksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeenia voidaan pieninä määrinä käyttää teräksen kovettamiseen. Japanilaiset soturit kovettivat sen avulla miekkoja 1300-luvulla. Britit taas käyttivät molybdeeniterästä panssarivaunuissa ensimmäisessä maailmansodassa. Kun molybdeenia sekoitetaan ruostumattomaan teräkseen, syntynyt teräslaatu on haponkestävää.

Isotooppitutkimuksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molybdeeni-99-isotoopista valmistetaan sairaaloissa teknetium-99m-isotooppia gammakuvausta varten. Teknetiumia ei voi varastoida sellaisenaan lyhyen puoliintumisajan takia. Molybdeeni-99:n puoliintumisaika on 66 tuntia.[2]

  • Ihmisen ravitsemuksen lähteenä käytetty muun muassa sivustoa [1] (Arkistoitu – Internet Archive), jossa kirjallisuusviitteet. Lisäksi kasvien osalta lähde on Farmit.net (Arkistoitu – Internet Archive)
  1. Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.12.2016. (englanniksi)
  2. Vierula, Hertta: Molybdeenipula vaikeuttaa gammakuvauksia 13.8.2009. Suomen Lääkärilehti.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]