Martina Hellmann
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Martina Hellmann (Opitz) 11.8.1985 | |||
Maa:  Itä-Saksa
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Soul 1988 | kiekko | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 1983 | kiekko | |
| Kultaa |
Rooma 1987 | kiekko | |
| EM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Stuttgart 1986 | kiekko | |
| Pronssia |
Split 1990 | kiekko | |
Martina Hellmann (o.s. Opitz, s. 12. joulukuuta 1960 Leipzig) on saksalainen, Saksan demokraattista tasavaltaa edustanut entinen kiekonheittäjä ja olympiavoittaja.
Martina Hellmann, silloiselta nimeltään Opitz, heitti vuonna 1979 kiekkoa 64,50 m. Kolmena seuraavana vuonna kehitystä ei tapahtunut, mutta vuonna 1983 hän voitti Helsingin MM-kilpailuissa kultaa.[1] Loppukilpailussa hän ei saanut ensimmäisellä kierroksella tulosta mutta oli toisen kierroksen jälkeen toisena tuloksella 66,42 m ja nousi kolmannella, 67,76 m kantaneella heitollaan kilpailun johtoon. Neljännellä kierroksella hän heitti tuloksen 67,22 m, viidennellä 68,74 m ja kuudennella lopullisen voittotuloksensa 68,94 m.[2] Hänen vuoden 1983 pisin heittonsa kantoi 70,40 m.[1]
Vuonna 1984 Hellmannilla oli viikon ajan nimissään Itä-Saksan ennätys[3]. Los Angelesin olympialaisiin hän ei päässyt sosialististen maiden boikotin vuoksi. Stuttgartin EM-kilpailuissa 1986 hän sai pronssia tuloksella 68,26 m. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän voitti toisen maailmanmestaruutensa. Hän johti kilpailua alusta saakka heitettyään ensimmäisellään 71,08 m. Seuraavat heitot kantoivat 68,90, 69,66 ja 71,62 m, viides heitto oli mitätön, ja kuudennen tulos oli 67,86 m[4]. Olympialaisiin Hellmann pääsi vihdoin Soulin kisoissa 1988 ja voitti kultaa tuloksella 72,30 m. Splitin EM-kilpailuissa 1990 Hellmann sai pronssia tuloksella 66,66 m ja Tokion MM-kilpailuissa 1991 Tsvetanka Hristova pudotti viimeisen kierroksen voittoheitollaan hänet neljänneksi tuloksella 67,14 m[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, 2. painos, s. 891–892. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
- Pekola, Tapio et al: Helsinki '83 – Yleisurheilun MM-kisakirja, s. 94. Juoksija-lehti, 1983. ISBN 951-9465-05-7
- Pekola, Tapio & Hannus, Matti: Rooma '87, s. 172, 223. Juoksija-lehti, 1987. ISBN 951-9465-12-X
- Pekola, Tapio & Hannus, Matti: Tokio '91, s. 215. Juoksija-lehti, 1991. ISBN 951-9465-13-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
1928: Halina Konopacka | 1932: Lillian Copeland | 1936: Gisela Mauermayer | 1948: Micheline Ostermeyer | 1952: Nina Romaškova | 1956: Olga Fikotová | 1960: Nina Ponomarjova | 1964: Tamara Press | 1968: Lia Manoliu | 1972: Faina Melnik | 1976: Evelin Schlaak | 1980: Evelin Jahl | 1984: Ria Stalman | 1988: Martina Hellmann | 1992: Maritza Martén | 1996: Ilke Wyludda | 2000: Ellina Zvereva | 2004: Natalja Sadova | 2008: Stephanie Brown-Trafton | 2012: Sandra Perković | 2016: Sandra Perković | 2020: Valarie Allman | 2024: Valarie Allman |
|
1983: Martina Opitz | 1987: Martina Hellmann | 1991: Tsvetanka Hristova | 1993: Olga Burova | 1995: Ellina Zvereva | 1997: Beatrice Faumuina | 1999: Franka Dietzsch | 2001: Ellina Zvereva | 2003: Iryna Jattšanka | 2005: Franka Dietzsch | 2007: Franka Dietzsch | 2009: Dani Samuels | 2011: Li Yanfeng | 2013: Sandra Perković | 2015: Denia Caballero | 2017: Sandra Perković | 2019: Yaimé Pérez | 2022: Feng Bin | 2023: Laulauga Tausaga |
