Keskustelu käyttäjästä:Matthäus Gehägeberg

1, 2, 3, 4

Muokkausyhteenveto

Vältäthän tarpeettomia luonnehdintoja muokkausyhteenvedossa (tapaus Otto Meri), ks. Wikipedia:Yhteenveto. Kiitos. -- Htm (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 14.05 (EEST)

Pyrin välttämään jatkossa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 14.09 (EEST)

Wille Rydman -artikkelin lähteistä

Poistit äsken Wille Rydmanista kertovaan artikkeliin tekemäni muokkauksen saatesanoilla Se (muokkaus) ei onnistu lähteistämisessä. Voisitko yst. perustellä näkökantaasi, kun minä koen, että lähteet olivat asiallisia? 217.140.202.88 26. kesäkuuta 2024 kello 13.37 (EEST)

Voisin. En löydä viitatusta lähteestä tätä muokkauksessa esitettyä: "Helsingin Sanomien kesäkuussa 2022 julkaisema artikkeli sisälsi siten vääriä väitteitä esimerkiksi edellä mainitun päiväkirjtekstin osalta". Se vaikuttaa muokkaajan omalta tulkinnalta, ei Helsingin Sanomien toimittajan. Kannattaisikohan muutosesitykset tehdä vaikka ko. artikkelin keskustelusivulla, kun ne näyttävät nyt hankalilta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. kesäkuuta 2024 kello 13.47 (EEST)

Markku Ruotsilan määritelmä

Hei! Viimeisintä muokkaustasi edeltäneessä versiossa määritelmän sana "toimii" ei viitannut virkkeessä mainittuihin dosentuureihin, vaan virke oli luettelo, jossa lueteltiin määritteet "suomalainen historioitsija", "Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa" ja "Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistossa", ja verbi "toimii" oli sivulauseessa, joka katkaisi päälauseen ja joka vittasi ensimmäiseen määritteeseen ("suomalainen historioitsija, joka toimii poliittisen historian professorina LCC International Universityssä"). Tämä siitäkin huolimatta, että toisin kuin sanoit yhteenvedossa, "toimia"-verbiä voi käyttää myös dosentista, koska dosentuuriin kuuluu opetustyö, vaikka henkilö ei olisikaan yliopiston työntekijä. Toki virke on pitkä, joten sen pätkiminen kahteen käy minulle, mutta toisaalta minusta olisi myös informatiivisempaa ilmoittaa mitä hän siellä LCC:ssä tutkii, joten laitetaan mieluummin LCC:n sivujen[1] mukaisesti "poliittisen historian professori" tai "historian professori" kuin "vieraileva professori". Mohokeeneri (keskustelu) 29. heinäkuuta 2024 kello 17.16 (EEST)

Äh. Tajusin vasta nyt virkkeen rakenteen. Teknisesti se oli tosiaan oikein, vaikka hankalan pitkä. Dosentuuri-sana ei oikein vastaa Suomen nykytilannetta, koska dosentin virat muuttuivat arvoiksi samalla kun virkasuhteet työsuhteiksi. Dosentin arvoon ei välttämättä liity opetusta ollenkaan. Se toki, että dosentin arvolla voi osoittaa kuuluvansa korkeampaan vaativuusluokkaan kuin muut tohtorit tai maisterit, vaikkakin alempaan kuin proffat. Eli jos sattuu tekemään tuntiopetusta, voi veloittaa kymmenen euroa tunnilta enemmän. Ei sillä silti tienaa. Professuureihin liittyy Suomessa työnantajan määrittelemä tehtävän ala. Se on usein eri asia kuin mitä henkilö oikeasti tutkii. En ole löytänyt Ruotsilan kohdalta tällaista. Professori-nimikkeitä käytetään toisinaan (Suomessakin) myös työelämäprofessori-tyyppisistä tehtävistä, joissa henkilön tehtävä tai pätevyys ei tule akateemisista ansioista ja etenkään professoreiden mielestä näitä ei pitäisi sanoa professoreiksi. Ainakin ulkomaisissa yliopistoissa voi olla käytössä myös vieraileva professori -tyyppisiä titteleitä. Näistä ei suoraan selviä, mitä henkilö tekee, mikä on tehtävän taso ja onko se esim. kokopäivätyö. Voi olla, että ei ollenkaan, henkilölle tarjotaan vain affiliaatio ja hän maksaa resurssien käytöstä. Silloin kun näistä ei ole selkoa, olisin tosi varovainen nimikkeiden käytössä. Ettei tule samanlaista harmia kuin vaikka Pekka Haaviston tapauksen kanssa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 29. heinäkuuta 2024 kello 18.40 (EEST)

Imane Khelif

Poistin Imane Khelif -artikkeliin lisäämäsi salaliittovihjauksen, että Khelif olisi hylätty "hänen voitettuaan ottelunsa Venäjän Azalia Aminevaa vastaan". Todellisuudessa Khelif hylättiin hänen voitettuaan ottelunsa thaimaalaista nyrkkeilijää vastaan, mikä hyödytti vain tätä thaimaalaista sekä kiinalaista ja uzbekistanilaista nyrkkeilijää. Toisen sukupuolitestissä hylätyn eli taiwanilaisen Linin hylkäys taas hyödytti vain kazakstanilaista, italialaista ja bulgarialaista nyrkkeilijää, ei siis venäläistä. Näiden lisäksi hylättiin kolme muutakin ottelijaa, mutta he olivat jo karsiutuneet, joten heidän hylkäämisensä ei hyödyttänyt ketään. Lisäksi Putin ja Ystävyyden kisat eivät kuuluneet aiheeseen. --Savir (keskustelu) 4. elokuuta 2024 kello 18.03 (EEST)

Olin siinä käsityksessä, että Khelif olisi voittanut turnauksessa kolme vastustajaa: Anyangon, Aminevan ja Suwannaphengin. En mielestäni esittänyt tai arvellut Aminevan hyötyneen tapauksesta. En myöskään ajatellut, että mahdollisten muiden hylkäämisten hyötynäkökohdat tai keskustelu niistä liittyisivät henkilöartikkeliin. Khelif piti tietenkin hylkäämistään salaliittona. En sitä ymmärtääkseni artikkelimuokkauksessani toistanut. Tausta on kuitenkin edes ohuesti kuvattava, jotta jälkikäteishuomion määrä ja laatu olisivat ymmärrettävissä. Eli esimerkiksi se, miksi IBA tarjoaa rahaa Carinille tai mistä sen hyökkäys KOK:ta, Bachia ja Ranskan olympialaisia kohtaan kumpuaa. Aiheen saama kansainvälinen huomio ja ylipäätään tähän selkkaukseen johtaneet tekijät liittyvät jossain määrin siihen, että IBA on suljetty olympialiikkeen ulkopuolelle osin ilmeisen korruption vuoksi eikä ole kisojen järjestämisessä mukana. Myös ero suhtautumisessa Ukrainan tapahtumiin painaa taustalla. Kun artikkeli nyt esittää Kremljovin motiiviksi yksioikoisesti "naisten nyrkkeilyn puolustamisen", niin tällaisenaan muotoilu näyttää mielestäni kontekstittomalta ja jopa hieman naiivilta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. elokuuta 2024 kello 19.09 (EEST)

Kyllähän Khelif voitti myös venäläisen nyrkkeilijän alkukierroksilla, mutta venäläinen ei hyötynyt kai käytännössä mitään Khelifin hylkäyksestä. Muut mainitsemani nyrkkeilijät sen sijaan nousivat yhden mitalisijan. Salaliitoksi kutsuin sitä olettamaani oletustasi, että Khelifin hylkäys olisi ollut vain pikkumainen kosto venäläisen voittamisesta. Siitä ei ole mitään todisteita, ja siihen on vaikea uskoakin, joten ehkä voidaan jättää sellaiset spekulaatiot medialle. Artikkelissa on nyt kuitenkin kappale reaktioista Khelifin osallistumiseen. Se varmaan laajenee vielä. Siihen voi laittaa teoriat Venäjän ja Putinin osallisuudesta, kunhan yhteyden esittäjä mainitaan selkeästi, kuten muutkin kommentoijat. Savir (keskustelu) 4. elokuuta 2024 kello 19.28 (EEST)

Siirsin ottamasi valokuvan

... Tiedosto:Lentäjien muistomerkki.jpg uudelle nimelle Tiedosto:Lentäjien muistomerkki Jyväskylässä.jpg ja vaihdoin valokuvan Jyväskylän luettelossa. Syynä siirtoon oli se, että ensin mainitulla nimellä on hiljattain tallennettu myös valokuva Commonsiin, se muistomerkki on Lappeenrannassa. Commonsin kuvaa ei saanut näkyviin Lappeenrannan patsastaulukossa. Pyydän vielä tuon Lappeenrannan muistomerkin siirtoa Commonsissa toiselle nimelle selvyyden vuoksi. Tämä tiedoksi, ettet ihmettele mihin ottamasi valokuva on kadonnut.-- Htm (keskustelu) 6. elokuuta 2024 kello 09.18 (EEST)

Leskinen

Kuinka niin on epämerkittävä Juice Leskisen terveys ja ulkonäkö, kun kerran on myös Michael Jacksonin terveys ja ulkonäkö? 46.132.64.229 17. elokuuta 2024 kello 16.37 (EEST)

Ensinnäkin Michael Jackson on pikkusen eri asia kuin Juice Leskinen ja toiseksikin lokista näkyvän artikkelin alkuosan perusteella et tehnyt tuota mitenkään tosissasi. Luurankosoturi ✉️ 17. elokuuta 2024 kello 18.51 (EEST)

Tässä siis kyse estetyn käyttäjän luoman sivun poistamisesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. elokuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Huomasin, että poistoperuste oli Y5, mutta omin sanoin siihen oli kirjoitettu syyksi vain epämerkittävyys, joten ajattelin laittoiko ylläpitäjä vahingossa Y5 A5:n sijaan. Luurankosoturi ✉️ 18. elokuuta 2024 kello 17.33 (EEST)

En laittanut. Huomasin kyllä, että estetyn käyttäjän aloittama sivu eli Y5 oli poistoperuste, enkä muuttanut sitä. Lisätieto oli vain siitä, että artikkelialoitus oli lähteetön ja mielestäni onneton kyhäelmä. -- Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2024 kello 20.04 (EEST)

Ja jatkan vielä, että jos aloittaja kuvitteli tekevänsä päivän hyvän työn, niin ei mennyt ihan nappiin. Tuli mieleen, että nuo hupialoitukset ja toisaalta jotain nimettyä henkilöä herjaavat aloitukset kannattaisi tyhjentää ennen kuin laittaa pikapoistomallineen. Historiasta näkee, mitä siihen oli kirjoitettu, mutta se teksti ei komeilisi Googlen hakutuloksissa ensimmäisenä, vain malline näkyisi. Google nappaa ne yllättävän äkkiä.-- Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2024 kello 20.10 (EEST)

Jos oikein muistelen, niin motiivini pikapoistopyynnölle olisivat olleet, että artikkelin aihe on epämerkittävä ja että sivun teko oli eston kiertoa. En jaksa muistaa, että olisin perustellut pyyntöä herjaavan materiaalin näkyvyydellä jossain hakukoneessa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. elokuuta 2024 kello 22.12 (EEST)

En väittänyt, että sinä olisit laittanut pikapoistoon herja-artikkeleita. Tämä oli yleisen tason ajatus kaikille muille, jotka lukevat tätä keskustelua. Jotkut ihmiset valittavat, että poistetut artikkelit näkyvät hakutuloksissa ikävästi, joskus kauankin.-- Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2024 kello 23.53 (EEST)

Olen harrastanut tekstin poistoa, kun on ollut vakavasta herjauksesta kyse. Olen kuvitellut tekeväni väärin jonkun mielestä ja ihmetellyt ettei moitteita ole tullut, mutta hyvä että sain toiminnalleni siunauksen yhdeltä ylläpitäjältä. Google-yhteyttä en tajunnut, hyvä muistaa se. Ajattelin lähinnä, ettei se Wikipediassa näy niille, joille häirikkö on sen tarkoittanut. --abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 07.30 (EEST)

Samat ajatukset on täällä. Ja on hyvä että häirikkökään ei näe tuotostaan.-- Htm (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 08.29 (EEST)

Topelius ja monikulttuurisuus

Ehkä niin, mutta toisaalta Tervosen väite Topeliuksesta nojaa tähän sitaattiin: Tässä maassa asuu siis erisukuista ja erikielistä kansaa – – Harvat ovat niin sekoittumatonta sukuperää, ettei heidän suvustaan jonkun suonissa ole virrannut eri kansakuntain verta. Mutta se on sanottu, että kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena, – kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi, – ovat yksi kansa. ja Tervonen katsoo, että tämä ristiriidassa Heikki Wariksen arvion kanssa: Suomen kansa on rodullisesti hyvin yhtenäinen. – – yhtenäisyyttä tehostaa lisäksi se, että maassamme on ainoastaan kolme, lukumäärältään ja merkitykseltään aivan mitättömän pientä rodullista vähemmistöä. Itse näkisin, että ristiriitaa ei ole. Rodun käsite oli lisäksi 1940-luvulla jotain muuta kuin nykyisin, joten anakronismin vaarakin on olemassa. Toivo ja Toivo (keskustelu) 18. elokuuta 2024 kello 12.20 (EEST)

Juu jos Topeliuksen ajatusmaailmaa referoidaan, niin se tosiaan pitäisi tapahtua aikansa kansa-käsityksiin suhteuttaen. En tunne asiaa niin, että osaisin erottaa, mennäänkö Herderillä/Hegelillä vai jollain niistä johdetuilla kansansielu-kaitselmus-oppien versioilla. Enkä tiedä, liittyvätkö Kondien tutkimukset aiheeseen tai oppihistorian alaan ollenkaan. Sikäli väitöskirjatutkijaan viittaaminen voi olla tässä enemmän hämäävää kuin hyödyllistä. Ja kyllä ainakin jäliistäpäin Topeliuksen vaikutukseksi voi yhtenäisen kansan sijaan tai ohella lukea heimoero-käsityksen vahvistamisen. Waris taas oli oikea ja eri aikakauden sosiaalitutkija, joka oli käynyt USAssa ja siitä näkökulmasta saattoi perustellusti pitää Suomen väestöä hyvin yhtenäisenä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. elokuuta 2024 kello 12.49 (EEST)