Bonaparte
| Bonaparte | |
|---|---|
 |
|
| Maa | Korsika |
| Arvonimet | Ranskan keisari |
| Perustaja | keisari Napoléon I |
| Viimeinen hallitsija | keisari Napoléon III |
| Nykyinen päämies | Son Altesse Imperiale le prince (keisarillinen prinssi) Napoléon VII |
| Perustamisvuosi | 1804 |
| Hajoaminen | 1815, 1870 |
| Kansallisuus | italialainen, korsikalainen |
| Sukuhaarat |
Prinssi Caninon linja Prinssi Napoléonin linja |
Bonaparte (alun perin di Buonaparte) on juuriltaan italialais-korsikalainen aatelissuku sekä ranskalainen keisarillinen että eurooppalainen kuninkaallinen hallitsijasuku. Historiassa on useita tunnettuja Bonaparten sukuun kuuluvia henkilöitä, joista tunnetuin on korsikalainen Ranskan keisari Napoléon I, joka hallitsi Ranskaa 1800-luvun alussa. Bonaparten sukuun on kuulunut myös Espanjan, Napolin, Hollannin ja Westfalenin kuninkaita sekä Ranskan toinen keisari Napoléon III. Bonaparten sukua ja sen oikeutta Ranskan hallitsemiseen kannattavia henkilöitä kutsutaan bonapartisteiksi.
Buonaparte-suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Buonapartet olivat alun perin pieni italialainen maa-aatelissuku, jonka omaisuus oli pääasiassa San Miniaton ympäröivällä kukkulalla lähellä Firenzeä. Vaikka Buonapartet toimivat toskanalaisilla markkinoilla, olivat he alun perin kotoisin Lombardiasta.
Asetuttuaan Firenzeen suku nautti hyvistä suhteista hallitsevan Medici-sukuun. Jacopo Buonaparte oli Medici-sukuun kuuluvan paavi Klemens VII:n neuvonantaja ja ystävä. Jacopo oli myös Rooman vuoden 1527 ryöstön todistaja ja kirjoitti näiden silminnäkijähavaintojensa pohjalta yhden tärkeimmistä tätä tapahtumaa kuvaavista historiallisista dokumenteista.[1] Kaksi Jacopon veljenpojista, Pier-Antonio Buonaparte ja Giovanni Buonaparte, kuitenkin otti osaa Medicin vastaiseen kapinaan vuonna 1527. Heidät karkotettiin Firenzestä, mutta he saivat luvan palata Alessandro de' Medicin luvalla. Jacopon veli Benedetto Buonaparte pysyi poliittisesti puolueettomana[2]
Myöhemmin suku hajosi kahteen haaraan Buonaparte-Sarzanan, Nobili di Sarzanan jouduttua lähtemään Firenzestä hävittyään ghibelliineille ja Francesco Buonaparten lähdettyä myöhemmin 1500-luvulla Korsikalle, joka oli tuolloin Genovan hallussa.
Buonaparten sukuhauta sijaitsee San Francescon kirkossa San Miniatossa.
Buonaparten sukuvaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Buonaparten suvun vaakunan määritelmä oli: Punaisella kentällä kaksi poikkihirttä kahden kultaisen tähden välissä. Vuonna 1804 Napoleon vaihtoi vaakunan keisarilliseen kultaiseen kotkaan. Muutos koski kaikkia suvun jäseniä paitsi hänen Lucien veljeään ja Jeromen poikaa tämän ensimmäisestä avioliitosta.
Napoleon I
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähes koko Euroopan vallannut ja halussaan pitänyt Napoleon tulee aina esille käsitellessä Bonaparten sukua. Hänestä tuli Ranskan tasavallan ensimmäinen konsuli 10. marraskuuta 1799 veljensä Lucien Bonaparten tuella sekä Ranskan kansalliskokouksen puheenjohtaja. Hänen kruunattiin ranskalaisten keisariksi ja hän hallitsi keisarina vuosina 1804–1814 ja 1815.
Napoleonin saatua haltuunsa suurimman osan Länsi-Euroopasta hänen vanhemmasta veljestään Joseph Bonapartesta (1768–1844) tuli ensin Napolin kuningas vuosiksi 1806–1808 ja sitten Espanjan kuningas vuosina 1808–1813. Hänen kolmas veljensä Louis (1778–1846) oli Hollannin kuningas vuosina 1806–1810. Hän tosin joutui luopumaan kruunusta epäonnistuttuaan sovittamaan Ranskan ja hollantilaisten etuja yhteen. Nuorin veljistä, Jérôme Bonaparte (1784–1860), oli lyhytaikaisen Koillis-Saksaan luodun Westfalenin kuningaskunnan hallitsija vuosina 1807–1813.
Napoleonin poika oli Napoléon François Charles Joseph (1811–1832), josta tuli de jure Napoleon I:n syrjäyttämisen jälkeen Napoleon II ehtien hallita vain kaksi viikkoa isänsä kruunusta luopumisen jälkeen. Seuraava Ranskan keisariksi valtaistuimelle noussut Bonaparte oli Napoleonin veljen Louis'in poika Charles Louis Napoléon (1808–1873), joka toimi ensin Ranskan presidenttinä vuodesta 1848 vuoteen 1852, jolloin hänet kruunattiin Napoleon III:ksi. Hänen poikansa keisarillinen prinssi Napoléon Eugène Bonaparte (myös Napoleon IV) (1856–1879) kaatui taistellessaan zuluja vastaan Etelä-Afrikan Natalissa. Napoléon Eugènen kuoleman myötä suku menetti suuren osan sen jäljellä olevasta poliittisesta vallasta, vaikka jälkeläiset pitivätkin kiinni oikeudestaan käyttää keisarillisia arvonimiä. 1990-luvulla noussut Korsikan itsenäisyysliike otti ohjelmaansa bonapartistisia vaatimuksia Bonaparten vallan palauttamisesta.
Bonaparte-sukuun kuuluneet hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Napoleon I 1804–1814, 1815; myös Italian kuningas 1805–1814
- Napoleon II 1815; nimitettiin Rooman kuninkaaksi syntyessään, muttei koskaan kruunattu.
- Napoleon III 1852–1870
- Ludvig Napoleon (I) 1806–1810; myös Bergin ja Kleven suurruhtinas 1809–1813
- Ludvig II 1810
- Joseph I 1806–1808; myös Espanjan kuningas 1808–1813
- Joachim I (Napoleonin siskon aviomies) 1808–1815
- Jérôme I 1807–1813
- Joseph I 1808–1813
Toskanan suurhertuatar
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elisa Bonaparte 1809–1814
Sukupuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carlo-Maria (Ajaccio 1746 – Montpellier 1785) meni naimisiin Maria Letizia Ramolinon kanssa (Ajaccio 1750 – Rooma 1836) vuonna 1764. Hän oli vähäinen virkamies paikallisoikeuksissa. Heillä oli kahdeksan lasta:
- Joseph Bonaparte (Corte 1768 – Firenze 1844), Napolin ja Espanjan kuningas, naimisissa Julie Claryn kanssa. Clary oli Napoleonin lapsuuden rakkauden, Désiréen sisko- Désirée taas meni naimisiin marsalkka Jean-Baptiste Bernadotten, myöh. Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Juhanan kanssa.
- Julie Joséphine Bonaparte (1796–1796)
- Zénaïde Laetitia Julie Bonaparte (1801–1854)
- Charlotte Napoléone Bonaparte (1802–1839)
- Napoléon (I) Bonaparte (1769–1821) Ranskan keisari 1804–1814 ja 1815
- Napoléon (II) François Joseph Charles Bonaparte (1811–1832) Napoleon II, Itävallan arkkiherttuattaren Marie Louisen poika.
- Lucien Bonaparte (1775–1840)
- 2 tytärtä ensimmäisen vaimo, Katherina Boyerin, kanssa.
- Christine Charlotte Bonaparte (1795–1865)
- Victoire Gertrude Bonaparte (1797–1797)
- 10 lasta toisen vaimon, Alexandrine von Bleschampsin, kanssa
- Christine Charlotte Alexandrine Egypta Bonaparte (1798–1847)
- Charles Lucien Jules Laurent Bonaparte (1803–1857), ornitologi ja poliitikko, naimisissa prinsessa Zénaïde Bonaparten kanssa (1801–1854)
- Joseph Lucien Charles Napoléon Bonaparte (1824–1865)
- Alexandrine Gertrude Zénaïde Bonaparte (1826–1828)
- Lucien Louis Joseph Napoléon Bonaparte (1828–1895)
- Julie Charlotte Pauline Zénaïde Laetitia Désirée Bartholomée Bonaparte (1830–1900)
- Charlotte Honorine Joséphine Pauline Bonaparte (1832–1901)
- Léonie Stéphanie Elise Bonaparte (1833–1839)
- Marie Désirée Eugénie Joséphine Philomène Bonaparte (1835–1890)
- Augusta Amélie Maximilienne Jacqueline Bonaparte (1836–1900)
- Napoléon Charles Grégoire Jacques Philippe Bonaparte (1839–1899)
- Zénaïde Eugénie Bonaparte (1860–1862)
- Marie Léonie Eugénie Mathilde Jeanne Julie Zénaïde Bonaparte (1870–1947)
- Eugénie Laetitia Barbe Caroline Lucienne Marie Jeanne Bonaparte (1872–1949)
- Bathilde Aloïse Léonie Bonaparte (1840–1861
- Albertine Marie Thérèse Bonaparte (1842–1842)
- Charles Albert Bonaparte (1843–1847)
- Laetitia Christine Bonaparte (1804–1871)
- Joseph Lucien Bonaparte (1806–1807)
- Jeanne Bonaparte (1807–1829)
- Paul Marie Bonaparte (1808–1827)
- Louis Lucien Bonaparte (1813–1891)
- Pierre Napoleon Bonaparte (1815–1881)
- Roland Bonaparte (1858–1924) naimisissa Marie Blancin kanssa
- Marie Bonaparte (1882–1962)
- Jeanne Bonaparte (1861–1910)
- Roland Bonaparte (1858–1924) naimisissa Marie Blancin kanssa
- Antoine Lucien Bonaparte (1816–1877)
- Alexandrine Marie Bonaparte (1818–1874)
- Constance Bonaparte (1823–1876)
- Maria-Anna Elisa Bonaparte (1777–1820), Toskanan suurherttuatar naimisissa Félix Bacciochin kanssa
- Louis Bonaparte, (1778–1846) naimisissa Hortense de Beauharnaisin, Napoleonin tytärpuolen, kanssa.
- Napoleon Charles Bonaparte (1802–1807)
- Napoleon Louis Bonaparte (1804–1831)
- Napoleon III (Charles Louis Napoléon Bonaparte, 1808–1873) Ranskan keisari 1852–1870, puoliso: Maria Eugenia Ignacia Augustina Palafox de Guzmán Portocarrero y Kirkpatrick
- Napoleon Eugene Louis John Joseph Bonaparte (1856–1879)
- Maria Paola tai Marie Pauline Bonaparte (1780–1825), meni naimisiin vuonna 1797 ranskalaisen kenraalin Charles Leclercin kanssa ja nai myöhemmin ruhtinas Borghesen.
- Maria Annunziata Caroline Bonaparte (1782–1839) naimisissa Napolin kuninkaan, marsalkka Joachim Muratin kanssa.
- Jérôme Bonaparte (1784–1860), Westfalenin kuningas
- 2 lasta ensimmäisestä avioliitosta Baltimoren Betsey Pattersonin kanssa:
- Jérôme Napoleon Bonaparte (1805–1870), naimisissa Susan May Williamsin knassa
- 2 poikaa:
- Jerome Napoleon Bonaparte II (1830–1893), naimisissa Caroline Le Roy Appleton Edgarin kanssa
- Louise-Eugénie Bonaparte (1873–1923), meni naimisiin vuonna 1896 kreivi Adam Carl von Moltke-Huitfeldin kanssa (1864–1944)
- Jerome Napoleon Charles Bonaparte (1878–1945) naimisissa Blanche Pierce Stenbeighin kanssa: ei lapsia.
- Charles Joseph Bonaparte (1851–1921), Yhdysvaltain oikeusministeri, naimisissa Ellen Channing Dayn kanssa
- 3 lasta toisesta avioliitosta Catharina of Württembergin kanssa:
- Jérôme Napoléon Charles Bonaparte (1814–1847)
- Mathilde Laetitia Wilhelmine Bonaparte (1820–1904), naimisissa prinssi Anatole Demidoff di San Donaton kanssa: ei lapsia
- Napoléon Joseph Charles Paul Bonaparte (1822–1891), lempinimeltään Plon-Plon, naimisissa Savoijin prinsessa Marie Clotilden, Viktor Emanuel II:n tyttären, kanssa.
- Napoléon Victor Jérôme Frédéric Bonaparte (1862–1926), kruununtavoittelija, naimisissa Belgian prinsessan Clémentinen kanssa.
- Marie Clotilde Eugénie Alberte Laetitia Généviève Bonaparte (1912–1996)
- Louis Jérôme Victor Emmanuel Léopold Marie Bonaparte (1914–1997), kruununtavoittelija, muukalaislegioonan sotilas ja liikemies
- Charles Marie Jérôme Victor Bonaparte (syntynyt 1950)
- Caroline Marie Constance Bonaparte (syntynyt 1980)
- Jean-Christophe Louis Ferdinand Albéric Bonaparte (syntynyt 1986)
- Catherine Elisabeth Albérique Marie Bonaparte (syntynyt 1950)
- Laure Clémentine Geneviève Bonaparte (syntynyt 1952)
- Jérôme Xavier Marie Joseph Victor Bonaparte (syntynyt 1957)
- Charles Marie Jérôme Victor Bonaparte (syntynyt 1950)
- Napoléon Louis Joseph Jérôme Bonaparte (1864–1932), venäläinen kenraali
- Marie Laetitia Eugénie Catherine Adélaïde Bonaparte (1866–1926)
- Napoléon Victor Jérôme Frédéric Bonaparte (1862–1926), kruununtavoittelija, naimisissa Belgian prinsessan Clémentinen kanssa.
Nykyiset jälkeläiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän hetkinen suvun päämies on prinssi Napoléon (Charles Napoléon, syntynyt 1950), Jérôme Bonaparten pojanpojanpojanpoika tämän toisen avioliiton kautta. Prinssi Napoléonilla on poika Jean-Christophe (syntynyt 1986) ja veli Jérôme (syntynyt 1957). Muita Bonaparten jälkeläisiä mieslinjan puolelta ei ole enää elossa. Kuitenkin elossa on useita Napoléonin tunnustaman aviottoman pojan Alexandre Colonna-Walewskin jälkeläisiä. Colonna-Walewski syntyi Napoléonin suhteesta kreivitär Marie Walewskaan. Muita jälkeläisiä ovat Wattierin, Peschongs'in ja Herrsin suvut. Napoléonin siskon Caroline Bonaparten jälkeläinen on näyttelijä Rene Auberjonois.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jacopo Buonaparte: Sac de Rome. Écrit EN 1527 par Jacques Bonaparte. Témoin oculaire, hrsgg. by Bonaparte, Napoléon Louis, Florenz 1850
- ↑ Joshua F. Drake, The Part-books of a Florentine Ex-Patriate: new light on Florence, Biblioteca Nazionale Centrale Ms. Magl. XIX 164-7, Early Music (OUP), Vol. 33, no. 4 (Oct. 2005), pp. 639–646. [1]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bonaparte Wikimedia Commonsissa