Lähdekoodi sivulle Heimosodat

{{Tämä artikkeli|koskee suomalaisten retkikuntien osallistumista Itä-Karjalan, Viron ja Inkerin vapaustaisteluihin. Heimosodilla voidaan tarkoittaa myös heimojen kesken käytyjä taisteluita.}}
{{Taistelu
 | nimi = Heimosodat
 | osa_sotaa = [[Venäjän sisällissota]]a
 | kuva = Heimosotureita.jpg
 | kuvateksti =
 | päivämäärä = 1918–1920 ja 1921–1922 
 | paikka = [[Viro]], [[Itä-Karjala]], [[Petsamo]], [[Inkerinmaa]]
 | casus = [[heimoaate]], [[antikommunismi|antibolševismi]], [[Suur-Suomi-aate]]
 | aluemuutokset = 
 | vaikutukset = 
 | lopputulos = 
* [[Viron vapaussota]] päättyi Viron voittoon
* bolševikkien valta [[Aunus|Aunuksessa]] vahvistui
* bolševikit kukistivat [[inkeriläisten kansannousu]]n ja [[itäkarjalaisten kansannousu]]n
* Suomeen siirtyi vajaa 20&nbsp;000 itäkarjalaista
 | taistelija1 = Suomalaiset<sup>1</sup> ja itäkarjalaiset sissijoukot<sup>1</sup>
 | taistelija2 = {{Neuvosto-Venäjä}}<sup>1</sup><br>{{Britannia}}<sup>1</sup>
| komentaja1 = [[Hans Kalm]]<br>[[Martin Wetzer]]<br>[[Kurt Wallenius]]<br>[[Toivo Kuisma]]<br>[[Georg Elfvengren]]<br>[[Ukki Väinämöinen]]<br>[[Gunnar von Hertzen]]<br>[[Jalmari Takkinen]]
 | komentaja2 = {{Neuvosto-Venäjän lippu}} [[Lev Trotski]]<br>{{Punalippu}} [[Oskari Tokoi]]
 | vahvuus1 = 
 | vahvuus2 = 
 | tappiot1 = 
 | tappiot2 =
 | huomautus = <sup>1</sup>Nämä osapuolet olivat vastakkain vain Karjalassa käydyissä taisteluissa. 
 | muut_taistelut = 
}}
'''Heimosodat''' olivat Suomen lähialueilla käytyjä [[ase]]ellisia selkkauksia, joihin [[suomalaiset]] vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina  1918&ndash;1920 ja 1921&ndash;1922. [[Suomi|Suomen valtio]] ei virallisesti ollut retkien osapuoli, mutta vapaaehtoisia oli sodissa mukana yhteensä noin 9&nbsp;000. Monella heistä motiivina oli [[heimoaate]], [[antikommunismi|antibolševismi]], [[Suur-Suomi-aate]] tai vain puhdas seikkailunhalu. Heimosodissa kuoli noin 660 suomalaista.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Sotasurmaprojekti ja sukututkimus | Julkaisu = Genos | Tekijä = Westerlund, Lars | Numero = 70 | Vuosi = 1999 | Sivut = 145–152 | www = http://www.genealogia.fi/genos-old/70/70_145.htm | Viitattu = 14.12.2014 }} {{Wayback|1=http://www.genealogia.fi/genos-old/70/70_145.htm |päiväys=20150924021505 }}</ref>

Sotien aikana Suomeen liittyi alueita, mutta vain [[Viron vapaussota]] oli tuloksellinen. Vienan ja Aunuksen heimosotien aikana vuosina 1918 ja 1919 [[Repola]]n ja [[Porajärvi|Porajärven]] pitäjät liittyivät Suomeen ja [[inkeriläisten kansannousu]]n yhteydessä [[Kirjasalon tasavalta]] oli hetken [[Inkeriläiset|inkeriläisten]] hallussa. Sodat loppuivat [[Tarton rauha]]an vuonna 1920 lukuun ottamatta [[itäkarjalaisten kansannousu]]a, johon osallistui myös suomalaisia vapaaehtoisia.

Sotien jälkeen Suomeen pakeni itäkarjalaisia ja inkeriläisiä yhteensä vajaa 20&nbsp;000.<ref name=pakolaiset>{{Lehtiviite | Otsikko = Itä-Karjalasta Suomeen 1917–1922 tulleet pakolaiset | Julkaisu = Genos | Tekijä = Nygård, Toivo | Numero = 67 | Vuosi = 1996 | Sivut = 2–11 | www = http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_2.htm | Viitattu = 14.12.2014 }} {{Wayback|1=http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_2.htm |päiväys=20150924021454 }}</ref> Tämän vaikutuksesta muodostettiin [[Akateeminen Karjala-seura]] maanpuolustus- ja heimohengen ylläpitämiseksi, itäkarjalaisten auttamiseksi ja Suur-Suomi-aatteen säilyttämiseksi. [[Itä-Karjalan kysymys]] hiersi Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä 1920-luvun alkupuolella.

== Vienan retket vuonna 1918 ==
{{Pääartikkeli|[[Vienan retket]]}}

10. maaliskuuta [[Kurt Martti Wallenius|Kurt Martti Walleniuksen]] joukot ylittivät Pohjois-[[Viena]]n rajan [[Kuusamo]]sta ja [[Kuolajärvi|Kuolajärveltä]] käsin, mutta juuttuivat rajan tuntumaan. Tätä etelämpänä [[Carl Wilhelm Malm (eversti)|Carl Wilhelm Malm]]in joukot ylittivät rajan 21. maaliskuuta ja etenivät aina Vienan [[Kemi (Viena)|Kemin]] tuntumaan. Suomalaiset hyökkäsivät 10. huhtikuuta Vienan Kemiä vastaan, mutta luultua suurempi vihollinen löi heidät takaisin. Heinäkuussa Malmin retkikunnan ja sen johtajuuden korvasi [[Toivo Kuisma]]n retkikunta. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] harjoittama [[propaganda]] ja elintarvikeapu sai [[Karjalaiset (kansa)|itäkarjalaiset]] kääntymään suomalaisia vastaan. Iso-Britannia asettui Suomea vastaan katsoessaan Suomen olevan [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n vasalli. Köyhällä Suomella ei ollut tarjota karjalaisille kuin heimohenkeä. Karjalaiset kannattivat brittien kouluttamaa ja varustamaa karjalaisten omaa [[Karjalan rykmentti]]ä, joka pakotti Kuisman retkikunnan Suomen puolelle 2. lokakuuta.

== Viron vapaussota vuosina 1918&ndash;1920 ==
{{Pääartikkeli|[[Viron vapaussota]]}}

Viron vapaussotaa on suomalaisten puolelta pidetty osana heimosotia. Vuodenvaihteessa 1918&ndash;1919 vapaaehtoisia alettiin laivata Viroon. Siihen osallistui suomalaisia vapaaehtoisia virolaisen everstin [[Hans Kalm]]in [[Pohjan pojat|Pohjan poikien]] ja ruotsalaisen majuri [[Martin Ekström]]in [[I Suomalainen Vapaajoukko|I Suomalaisen Vapaajoukon]] riveissä.

== Aunuksen retkikunta vuonna 1919 ==
{{Pääartikkeli|[[Aunuksen retkikunta]]}}

Retki oli heimosodista suurin ja tunnetuin. Osittain Viron vapaussodan menestyksen ja [[Aunuksen Karjala|aunuslaisten]] liittymishalukkuuden innoittamina vapaaehtoisista koottu joukko ylitti rajan 21. huhtikuuta 1919 [[Gunnar von Hertzen]]in johtamana  ja valtasi nopeasti [[Aunus (kaupunki)|Aunuksen kaupungin]] ja eteni [[Petroskoi]]n edustalle. Toiveina oli nostattaa aunuslaiset kapinaan suomalaisten puolelle, mutta innostus oli vähäistä. Kesäkuun lopulla liian vähäiset joukot perääntyivät takaisin rajan taakse.

== Petsamon retket vuosina 1918 ja 1920 ==
{{Pääartikkeli|[[Petsamon retket]]}}

Pienin joukoin tehty retki Petsamoon huhtikuun lopulla 1918 päätyi mieshukan jälkeen vetäytymiseen [[Norja|Norjaan]]. Toinen joukko palasi keväällä 1920 ja miehitti alueesta osan, mutta joutui taas vetäytymään Murmanskissa kootun punaisen suksipataljoonan vuoksi.

== Inkeriläisten kansannousu <!-- eli Pietarin retki --> vuonna 1919 ==
{{Pääartikkeli|[[Inkeriläisten kansannousu]]}}

Kansannousu oli sarja kapinoita vuosina 1918&ndash;1920 ja Inkerinmaan yritys saavuttaa itsenäisyys. Kansannousu alkoi kapinoina vuonna 1918 [[Suomen sisällissota|Suomen]] ja [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] aiheuttaman sekavan tilanteen aikana. [[Inkerin Pataljoona]] osallistui Länsi-Inkerin vapauttamiseen Viron armeijan osana, ja [[Pohjois-Inkerin Rykmentti|Pohjois-Inkerin rykmentti]] piti vuoteen 1920 hallussaan muutamia kyliä Pohjois-Inkerissä, joista muodostettiin [[Kirjasalon tasavalta]]. Kapinoiden jälkeen Suomeen pakeni vuoden 1921 alkuun mennessä noin 8&nbsp;400 inkeriläistä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.karjalansivistysseura.fi/historia/pakolaisuus-venajalta-suomeen-1918-1922/|nimeke=Pakolaisuus Venäjältä Suomeen 1918-1922 {{!}} Karjalan Sivistysseura|viitattu=2023-09-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.

== Itäkarjalaisten kansannousu vuosina 1921&ndash;1922 ==
{{Pääartikkeli|[[Itäkarjalaisten kansannousu]]}}
Kansannousun syinä olivat itäkarjalaisten vuoden mittainen kokemus [[Bolševikit|bolševikkien]] vallasta ja elintarvikepulasta, heimoaktivistien halu korjata häpeärauhaksi kutsumansa eli Tarton rauhan tuloksia ja Suomessa maanpaossa olevien itäkarjalaisten kaipuu kotiin. Ukki Väinämöisen eli [[Vaseli Levonen|Vaseli Levosen]] ja [[Jalmari Takkinen|Jalmari Takkisen]] johtama 2&nbsp;500 [[metsäsissit|metsäsissin]] kansannousu, jossa oli päällystötehtävissä noin 500 suomalaista vapaaehtoista, sai haltuunsa syksyyn 1921 mennessä merkittävän osan [[Vienan Karjala]]a, mutta murtui 20&nbsp;000 miehen neuvostojoukon voimasta. Kansannousun loppuvaiheessa Suomeen saapui noin 12&nbsp;000 itäkarjalaista pakolaista.<ref name="pakolaiset"/>
[[Tiedosto:Finnish and Karelian troops in 1921.jpg|oikea|pienoiskuva|299x299px|Karjalainen ja suomalainen heimosoturi taistelevat rinta rinnan venäläisiä bolševikkeja vastaan 9. tammikuuta 1922 Rukajärven länsipuolella Tšolmossa.]]

== Muistoristit ja muistomitalit ==
Aikaan liittyneitä mitaleita ovat [[Aunuksen muistomitali]], [[Heimosotaristi]], [[Inkerin Valkoisen Muurin risti]], [[Inkerin vapautusliikkeen osanottomerkki]]<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tiainen, Jani|Nimeke=Suomen kunniamerkit|Vuosi=2010|Sivu=180–183|Julkaisija=Apali Oy}}</ref> ja  [[Karjalan muistomitali]].<ref>[[Mitä missä milloin|Mitä-Missä-Milloin]] 1954, sivu 277</ref> Aunuksen muistomitali otettiin käyttöön vuonna 1923, ja niitä myönnettin 3 500 kappaletta. Heimosotaristi otettiin käyttöön vuonna 1938. Inkerin valkoisen ruusun ristejä myönnettiin erikseen miehistölle ja upseereille, ja ristit otettiin käyttöön vuonna 1919. Inkerin vapautusliikkeen osanottajamerkki otettiin käyttöön vuonna 1929, ja sen sai noin 550 heimosoturia. Karjalan muistomitali otettiin käyttöön vuonna 1923, ja sitä myönnettiin 2 500 kappaletta.<ref name=":0" /> 

Muita heimosodista myönnettyjä muistomitaleja ovat Ekströmin rykmentin merkki, Pohjan Poikain rykmentin merkki ja Narvan valtauksen merkki. [[Narvan valtaus|Valtaukseen]] osallistui 98 suomalaista, joille kaikille oletettavasti jaettiin Narvan-merkki.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tiainen, Jani|Nimeke=Suomen kunniamerkit|Vuosi=2010|Sivu=181–182|Julkaisija=Apali Oy}}</ref> Lisäksi heimosodista myönnettiin Inkerin valkoisen muurin ansioristiä, joka otettiin käyttöön vuonna 1919. Lapuan taistelukoulun merkin sai vuosina 1922–1923 [[Lapua|Lapualla]] järjestylle kurssille osallistuneet. He olivat tulleet vapaaehtoisina pääosin Itä-Karjalasta ja Vienasta. Heimosodat ehtivät kuitenkin loppua ennen kuin kurssilaiset valmistuivat, joten he jäivät Suomeen ja työllistyivät.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tiainen, Jani|Nimeke=Suomen kunniamerkit|Vuosi=2010|Sivu=183|Julkaisija=Apali Oy}}</ref> Muita koulutuksesta saatuja mitaleja ovat Uudenmaan ja Pohjanmaan taistelukoulujen merkki vuodelta 1919 sekä Uudenmaan ja Pohjanmaan taistelukoulujen rajamitali vuodelta 1934.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tiainen, Jani|Nimeke=Suomen kunniamerkit|Vuosi=2010|Sivu=184|Julkaisija=Apali Oy}}</ref> 

== Katso myös ==
* [[Suomen Heimosoturien Liitto]]
* [[Luettelo Suomen historian sodista]]

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Jussi Niinistö]]|Nimeke=[[Heimosotien historia 1918-1922|Heimosotien historia 1918–1922]]|Julkaisija=[[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]|Vuosi=2005|Tunniste=ISBN 978-952-222-846-8}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Niinistö - Jukka I. Mattila|Nimeke=Pohjan pojat|Julkaisija=Lak-kustannus|Vuosi=1999|Tunniste=ISBN 951-98147-0-1}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jukka I. Mattila - Jarkko Kemppi|Nimeke=Viron vapaussota 1918–1920|Julkaisija=Nimox Ky|Vuosi=2006|Tunniste=ISBN 952-5485-02-1}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Jouko Vahtola]]|Nimeke=Suomi suureksi – Viena vapaaksi|Julkaisija=Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys|Vuosi=1989|Tunniste=ISBN 951-95473-9-8}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jouko Vahtola|Nimeke=Nuorukaisten sota. Suomen sotaretki Aunukseen 1919|Julkaisija=Otava|Vuosi=1997|Tunniste=ISBN 951-1-14850-8}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jukka Nevakivi|Vuosi=1970|Nimeke=Muurmannin legioona: suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918–1919|Julkaisija=Tammi|Tunniste=}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Pekka Nevalainen|Nimeke=Rautaa Inkerin rajoilla|Julkaisija=[[Suomen historiallinen seura]]|Vuosi=1996|Tunniste=}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Armas Eskola|Vuosi=1971|Nimeke=Pojat Vienan saloilla|Julkaisija=[[Karisto]]|Tunniste=}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Vilho Helanen|Vuosi=1921|Nimeke=Suomalaiset viron vapaussodassa|Julkaisija=[[Kirja (suomalainen kustantamo)|Kirja]]|Tunniste=}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Hans Kalm]]|Vuosi=1921|Nimeke=Pohjan poikain retki|Julkaisija=[[WSOY]]|Tunniste=}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Eero Kuussaari|Vuosi=1939|Nimeke=Heimosodat 1918–1922 – I taistelu Petsamosta|Julkaisija=[[Suomen Heimosoturien Liitto]]|Tunniste=}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Iiris Heino|Vuosi=2000|Nimeke=Hinnalla hengen ja veren. Suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919|Tunniste=ISBN 951-45-9379-0|Julkaisija=[[Helsingin yliopisto]]}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Aapo Roselius|Vuosi=2002|Nimeke=Heimoaatteen nuoret uhrit. Suomalaisten sotilasretkikuntien henkilötappiot Itä-Karjalassa ja Petsamossa 1918–22.|Julkaisija=Helsingin yliopisto|Tunniste=ISBN 952-10-0854-7}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Mirko Harjula|Vuosi=2006|Nimeke=Suomalaiset Venäjän sisällissodassa 1917–1922|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Tunniste=ISBN 951-746-742-7}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Mirko Harjula|Vuosi=2007|Nimeke=Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Tunniste=ISBN 978-951-746-916-6}}

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* [http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j06-suomalaiset-I-maailmansodassa/pdf/fi.pdf Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa] {{Wayback|1=http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j06-suomalaiset-I-maailmansodassa/pdf/fi.pdf |päiväys=20070928001011 }}

{{Heimosodat}}
{{Suomen historia}}
[[Luokka:Suomen heimosodat|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

[[ru:Первая советско-финская война]]