Kansojen varallisuus
| Kansojen varallisuus | |
|---|---|
| An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations | |
 Vuoden 1776 painoksen ensimmäinen sivu. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Adam Smith |
| Julkaistu | 1776 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Jaakko Kankaanpää |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 2015 |
| Sivumäärä | 978 |
| ISBN | 978-951-0-40426-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
| Suomennos | |
|---|---|
| Suomentaja | Toivo T. Kaila (1. nide) |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1933 |
| Sivumäärä | 601 |
| Sarja: Sivistys ja tiede 93 | |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kansojen varallisuus (An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations) on skotlantilaisen moraalifilosofin Adam Smithin pääteos. Teos ilmestyi 9. maaliskuuta 1776. Sillä on ollut suuri vaikutus talousteoriaan, ja sitä pidetään klassisen poliittisen taloustieteen perusteoksena.[1]
Uusi, koko teoksen käsittävä Jaakko Kankaanpään suomennos ilmestyi 2015. Toivo T. Kailan suomennos vuodelta 1933 käsittää vain osan alkuteoksesta.[2] Teos perustuu työarvoteoriaan[3]. Siinä on esimerkkinä työnjaosta nuppineulatehdas, jossa työnjaolla saadaan aikaan enemmän nuppineuloja.[4]
Kirjan rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tutkielma koostuu viidestä kirjasta:
- Syyt tuottavuuden kasvuun ja järjestys, jonka mukaisesti tuottavuus jakaantuu eri sosiaalisten luokkien välillä
- Pääoman luonteesta, sen kertymisestä ja käytöstä
- Eri kansojen hyvinvoinnin kehityksestä
- Poliittisen taloustieteen osa-alueista
- Monarkin tai valtion tuloista.
Kirjan uusi lähestymistapa talouteen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Adam Smith esittelee teoksessa valtion roolista taloudessa näkemyksen, joka myöhemmin nimettiin klassiseksi poliittisen taloustieteen teoriaksi. Teorian mukaan valtion on varmistettava ihmisten ja heidän omaisuuden turvallisuus, ratkaistava kiistat ja varmistettava sääntöjen noudattaminen. Toisin sanoen valtion pitäisi tehdä se, mitä yksilö ei voi tehdä itse tai tekee tehottomasti. Kuvauksessaan markkinataloudesta Smith väittää, että yrittäjän tahdosta edistää omia yksityisiä etujaan seuraa tahdosta riippumatta taloudellisia etuja ja hyötyä koko yhteiskunnalle. ”Näkymätön käsi” ohjaa yrittäjää kohti tavoitetta, joka alun perin ei ollut hänen mielessään. Tällaisten tulosten saavuttamisen tärkein edellytys on vaatimus, että kaikilla talouden toimijoilla olisi taloudelliset perusvapaudet: vapaus valita ala, vapaus tehdä päätöksiä riippumatta muista, vapaa kilpailu ja kaupan vapaus.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jorma Leppänen: Adam Smith kiteytti vapaiden markkinoiden idean (php) (Digilehden s. 74–75) Prima. 1/2010. Elinkeinoelämän keskusliitto. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 13.1.2014.(vanhentunut linkki, ei Archive.orgissa)
- ↑ Suomentajan saatesanat teoksessa Kansojen varallisuus (näyteteksti) (pdf) Bonnier. Arkistoitu 25.8.2017. Viitattu 25.8.2017.
- ↑ Kaitila, Joel: Työarvoteoria ja yhtäläistymisoletuksen kritiikki (pro gradu -työ) Jyväskylän yliopisto. 2013. Viitattu 3.9.2022.
- ↑ Division of Labor and Specialization Econlib. Viitattu 3.9.2022. (englanti)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- P. J. O’Rourke: Adam Smithin Kansojen varallisuus (On the wealth of nations : books that changed the world). Suomentanut Mikko Metsämäki. Ajatus Kirjat. ISBN 978-951-20-7444-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta The Wealth of Nations on Wikiaineistossa- The Wealth of Nations Gutenbergissä (englanniksi)
- The Wealth of Nations at MetaLibri Digital Library (englanniksi)
- Saastamoinen, Kari: Kansojen varallisuus ja kaksi sitaattia. Niin & näin 4/2015.
