Heinrich Lübke
Heinrich Lübke | |
---|---|
Heinrich Lübke vuonna 1959. |
|
Saksan 2. liittopresidentti | |
Liittokansleri |
Konrad Adenauer Ludwig Erhard Kurt Georg Kiesinger |
Edeltäjä | Theodor Heuss |
Seuraaja | Gustav Heinemann |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. lokakuuta 1894 Enkhausen, Saksan keisarikunta |
Kuollut | 6. huhtikuuta 1972 (77 vuotta) Bonn, Saksa |
Puoliso | Wilhelmine Lübke |
Tiedot | |
Puolue | Saksan kristillisdemokraattinen unioni |
Uskonto | Katolinen |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.heinrichluebke.de | |
Karl Heinrich Lübke (14. lokakuuta 1894 – 6. huhtikuuta 1972) oli saksalainen kristillisdemokraattinen poliitikko. Hän oli Saksan liittotasavallan liittopresidentti 1959–1969. Vuonna 1932 Lübke valittiin Preussin parlamenttiin.[1]
Uransa alussa Lübke toimi maatalousjärjestöissä. Hänet valittiin Preussin maapäivien jäseneksi katolisen keskustapuolueen edustajana. Hitlerin valtakaudella hän oli ensin vangittuna korruptiosta syytettynä 20 kuukauden ajan ja toimi sitten varajohtajana berliiniläisessä insinööritoimistossa sodan loppuun saakka, muun muassa rakennusmestarina Peenemünden tutkimuskeskuksessa jossa kehitettiin natsi-Saksan rakettiaseita. Rakennustyömaalla Lübken komennossa työskenteli satoja keskitysleirivankeja, vuodelta 1942 on säilynyt viesti jossa Lübke toivoo saavansa alaisuuteensa 500 hollantilaista pakkotyöläistä. Lübke rakennutti vankityövoimalla myös parakkeja Buchenwaldin keskitysleirille, osa Lübken työmailla kuolleista vangeista ilmeisesti teloitettiin.[2] Sodan jälkeen Lübke palasi politiikkaan kristillisdemokraattina. Hänestä tuli vuonna 1947 Nordrhein-Westfalenin ja vuonna 1953 liittovaltion maatalousministeri. Liittopäivien jäsenenä hän oli vuodesta 1949. Lübke sai 1950-luvulla arvostusta Saksan liittotasavallan maatalouden ja elintarviketuotannon uudelleenorganisoijana.[3]
Vuonna 1959 hänet valittiin liittopresidentiksi; hänen vastaehdokkaanaan oli sosialidemokraattien professori Carlo Schmid.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Heinrich Lübke, Bundespräsident.de.
- ↑ Massengrab an der Raketenrampe Der Spiegel
- ↑ a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 116. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.