Erkki Lahdes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erkki Lauri Kalervo Lahdes (15. marraskuuta 1929 Tampere22. joulukuuta 2006 Turku[1]) oli suomalainen kasvatustieteilijä. Hän toimi vuodesta 1977 lähtien Turun yliopiston kasvatustieteen professorina (opettajankoulutus). Hänen tutkimusalaansa olivat kansanopetuksen historia, didaktiikka ja opettajien asenteet.[2] Lahdes suoritti kasvatustieteen maisterintutkinnon vuonna 1952 ja väitteli tohtoriksi 28-vuotiaana. Hän siirtyi virastaan eläkkeelle vuonna 1993.

Lahdes aloitti kasvattajanuransa kansakoulunopettajana Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa vuonna 1952 ja väitteli tohtoriksi 28-vuotiaana. Alkutuotannossaan Lahdes oli vahvimmin kiinnostunut koulutuksen ja kasvatuksen historiasta. Hän käsitteli historiantutkimuksissaan mm. "Ahlmanin pitäjäkoulujen historiaa" ja "Uuden koulun tuloa Suomeen". Lahdes siirtyi Turun väliaikaisen opettajakorkeakoulun lehtoriksi vuonna 1959. Hän toimi oppilaitoksen rehtorina runsaat kaksi vuotta. Yliopistouraansa Lahdes aloitteli ensin kasvatustieteen assistenttina ja sitten apulaisprofessorina Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella vuoden 1968 alussa. Kasvatustieteiden tiedekunnan tultua perustetuksi Lahdes nimitettiin Turun opettajankoulutuslaitoksen didaktiikan apulaisprofessorin virkaan 1975 ja kasvatustieteen professorin virkaan, erityisalana opettajankoulutus 1977. Hän siirtyi eläkkeelle 1993.

Peruskoulun kehittäjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Lahdeksella on ollut merkittävä rooli koko suomalaisen peruskoulun opetuksen kehittämisessä sekä vuonna 1974 uudistetun luokanopettajakoulutuksen mallin luojana. Hän työskenteli muun muassa Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean pääsihteerinä 1969–1970 ja vuoden 1973 opettajankoulutustoimikunnan pääsihteerinä 1973–1974. Hänen työnsä jälki näkyy uuden, tasa-arvoisia koulutus- ja oppimismahdollisuuksia edistämään tarkoitetun yhtenäiskoulun opetussuunnitelman keskeisissä kasvatuksellisissa ja opetuksellisissa periaatteissa. Ehkä vieläkin suurempi vaikutus hänellä oli suomalaisen opettajankoulutuksen laadun kohottamiseen ja sitä kautta peruskoulun opetuskäytäntöjen muotoutumiseen.

Vuonna 1974 muodostetuille uusille kasvatustieteiden tiedekunnille annettiin tehtäväksi kasvatustieteellisen tutkimuksen ja opetuksen syventäminen ja peruskoulun luokanopettajien valmistaminen sekä aineenopettajien pedagoginen koulutus. Tätä tarkoitusta varten tarvittiin uudet opetusopilliset teokset. Lahdes kirjoitti jo vuonna 1969 ensimmäisen Peruskoulun opetusoppinsa. Vielä eläkkeelle vetäydyttyään Lahdes julkaisi vuonna 1997 teoksen Peruskoulun uusi didaktiikka, jossa hän pyrki ottamaan kattavasti huomioon voimakkaasti laajentuneen oppimisen ja opetuksen tutkimuksen annin ja sen myötä uudistuneet oppimis-, tieto- ja opetuskäsitykset. Lahdeksen didaktiikan oppikirjat olivat kymmeniä vuosia käytössä kaikissa Suomen kasvatustieteiden tiedekunnissa. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen opiskelijat oppivatkin tuntemaan Lahdeksen ja hänen ajatuksensa erityisesti näiden teosten kautta.

Tiedekunnan dekaanina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Lahdes oli käytännöllisesti asennoituva, monipuolisesti sivistynyt mies, joka samalla arvosti tutkimusta ja teoriaa ja pyrki omalta osaltaan niitä edistämään. Hän toimi kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina vuodesta 1975 alkaen yhteensä 18 vuotta. Hänen johdollaan Turun yliopiston nuorin tiedekunta vakiinnutti asemansa osaksi yliopiston kokonaisuutta. Tiedekunnan väki arvosti häntä isällisenä johtajana ja vaikeidenkin ongelmien maltillisena ratkaisijana. Professorina hän pyrki edistämään erityisesti tutkimustoiminnan vahvistumista opettajankoulutuslaitoksissa.

Merkittävien ansioidensa takia hänet on nimetty sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kunniatohtoriksi. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi Erkki Lahdes kutsuttiin 1985.

Jalkapallo ja Tampereen Palloilijoijat olivat lähellä Lahdeksen sydäntä. Hän pelasi jalkapalloa Tapan nuorisojoukkueessa ja edustusjoukkueessa, ja oli kunniajäsenenä mukana seuran toiminnassa aina kuolemaansa saakka. Vuonna 1988 Tasavallan Presidentti myönsi hänelle SVR:n I luokan ritarimerkin. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti.

  • Ahlmanin pitäjänkoulut : kansakoulun edeltäjät Tampereen ympäristössä, [Tekijä], 1958.-Väitöskirja, Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu.
  • Akateemisen luokanopettajakoulutuksen ensimmäiset askeleet, Turun yliopiston Turun opettajankoulutuslaitos, 1987. ISBN 951-880-064-2.
  • Erkki Lahdes. ym. Kohtaaminen ja kasvu : juhlakirja Martti Jussilan merkkipäivänä 23. marraskuuta 1985, Oulun yliopisto, 1985. - (Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia, ISSN 0358-7231; 32). ISBN 951-42-2064-1.
  • Erkki Lahdes & Olavi Kataja. Ohjaajan opas. 1.1, Peruskoulun kokonaistavoitteet, Kouluhallitus, 1972 ISBN.
  • Erkki Lahdes & Olavi Kataja. Ohjaajan opas, Kouluhallitus, 1972 ISBN.
  • Ohjaajan opas. 3.1, Työtavat ja niiden valinnan perusteet, Kouluhallitus, 1972 ISBN.
  • Ohjaajan opas. 6.1, Opetuksen evaluaation keskeiset käsitteet ja tavoitteet, suunnittelu: Erkki Lahdes, Kouluhallitus, 1972 ISBN.
  • Peruskoulun didaktiikka, Helsingissä, Otava, 1986 ISBN 951-1-08965-X
  • Peruskoulun opetusoppi, Otava, 1969.
  • Peruskoulun opetusoppi, Otava, 1973 ISBN 951-1-00983-4.
  • Peruskoulun uusi didaktiikka, Otava, 1997. ISBN 951-1-14863-X.
  • Peruskoulun uusi opetusoppi, Otava, 1977 ISBN 951-1-04318-8
  • Taimo Iisalo, Erkki Lahdes, Eero Viitaniemi, Suomen peruskoulun synty ja toteutuminen, [Turun yliopisto], 1979. - (Julkaisusarja / Turun yliopisto. Turun opettajankoulutuslaitos. ISSN 0357-2242; 5). ISBN 951-641-746-9.
  • Systemaattista opetusoppia, Turun yliopisto, Turun opettajankoulutuslaitos, 1975. ISBN 951-641-304-8.
  • Tavoiteoppiminen 1970-luvun jälkipuoliskolla, [Turun yliopisto], [1980] - (Julkaisusarja / Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos. ISSN 0356-8512; 74). - (Osaraportti / MLS-projekti; 5). ISBN 951-641-904-6.
  • Uuden koulun vaikutus Suomen kansakouluun, Otava, 1961 ISBN.
  • Yhteenvetoa nuorten opettajien mielipiteistä saamansa valmistuksen tarkoituksenmukaisuudesta : 1. Turku, 1971.
  1. Erkki Lahdes, Muistot, Hs.fi, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 18.1.2015
  2. Facta 2001 WSOY 1984 9. osa, palsta 544