Tuleva syksy on sekä Suomessa että maailmalla isojen ympäristöpäätösten syksy. Suomen hallituksen on määrä päättää ilmastotoimista syyskuussa, ja YK pohtii luonnon monimuotoisuutta suuressa etäkokouksessa lokakuussa ja ilmastonmuutosta Skotlannissa marraskuussa.

Myös HS keskittyy tänä syksynä ja tulevana vuonna ympäristö­journalismiin ennen­näkemättömällä tavalla visuaalisen digikerronnan ja datajournalismin keinoin. Tavoite on tarjota lukijoille luotettavaa ja havainnollista tietoa kaikkien suomalaisten elämään vaikuttavista muutoksista.

Tämän takia HS nimittää vuodeksi teemakirjeenvaihtajan seuraamaan luontokatoa, sen seurauksia ja siihen vaikuttavia ratkaisuja. Luontokadon kirjeenvaihtajana aloittaa 1. syyskuuta toimittaja Petja Pelli, joka siirtyy tehtävään HS:n ulkomaantoimituksen vt. esihenkilön paikalta. Aiemmin Pelli on työskennellyt muun muassa Tukholman-kirjeenvaihtajana.

Kun HS kysyi lukijoilta keväällä, mihin uuden teemakirjeen­vaihtajan tulisi keskittyä, luontokato voitti äänestyksen ylivoimaisesti.

Lisäksi HS perustaa syksyllä uuden digitaalisen HS Ympäristö -sisältökokonaisuuden, josta lukijat löytävät kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat uutiset ja ilmiöjutut ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta, luonnosta ja retkeilystä.

Ympäristökokonaisuudesta vastaavaksi tuottajaksi on valittu 1. syyskuuta alkaen toimittaja Piia Elonen. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa ilmastokirjeen­vaihtajana sekä talouden ja politiikan toimituksen esihenkilönä.

Ympäristötuottaja Piia Elonen katselee korkeita kuusia lähimetsässään. Hän haluaa tehdä juttuja myös suomalaisten omasta luontosuhteesta, retkeilystä ja elämyksistä. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Mitä haluatte uudessa tehtävässänne HS:n lukijoille tarjota?

Luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli: ”Lajien sukupuutot ovat ilmeinen ja tärkeä aihe, mutta sen lisäksi moni ihan tavallinenkin luontokappale on ahtaalla. Siitäkin pitää kertoa. Esimerkiksi vanhojen metsien lintu hömötiainen oli vielä minunkin lapsuudessani yleinen, mutta nyt sen näkemiseksi saa tehdä töitä. Toisaalta haluan kirjoittaa onnistumisista, jotka voivat luontokadon torjunnassa olla myös hyvin paikallisia. Saadaan pelastettua ’meidän norpat’ tai suojeltua jokin metsä. Esimerkkejä pienistä voitoista löytyy, ja jokainen niistä on omalla tavallaan mittaamattoman arvokas.”

Ympäristötuottaja Piia Elonen: ”Haluan keskittyä erityisesti luontoelämyksiin ja luonnon tarjoamiin oivalluksiin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen hillintään keskittyvästä työstä Suomessa ja maailmalla pysyy hyvin perillä Helsingin Sanomia seuraamalla. Tähän rinnalle haluaisin tuoda enemmän juttuja, jotka ovat lähellä ihmisten omaa luontosuhdetta: lähiluonnon lumoa, retkeilyä, luonnosta saatavia elämyksiä ja luonnon ihmettelyä.”

Miksi luontokato ja ympäristö ovat juuri nyt niin tärkeitä aiheita?

Petja Pelli: ”Luontokato on tähän asti ikään kuin lymynnyt ilmastonmuutoksen varjossa. Pitkällä aikavälillä se voi kuitenkin olla ihmiskunnalle vielä ilmaston­muutostakin isompi ongelma. Ihminen on vain yksi laji luonnon herkässä verkostossa ja saa luonnosta kaiken tarvitsemansa. Erillisyys on pelkkää harhaa. Aihe on ajankohtainen, koska nyt siihen on uudella vakavuudella herätty. YK:n luonto­kokouksessa haluttaisiin luoda maailmalle luonnonsuojelun ’Pariisin sopimus’. Iso pyörä on lähtenyt pyörimään.”

Piia Elonen: ”Kaikki, mikä käy harvinaisemmaksi, muuttuu arvokkaammaksi, on sitten kyse raaka-aineista tai vaikkapa ajankäytöstä. Kadotettua luontoa ei niin vain saa takaisin, vaikka kuinka tulisi katumapäälle. Ihminen on niin voimakas eläin, että se onnistuu muuttamaan jopa maapallon ilmastoa. Kaikki nämä ovat niin valtavia kohtalonkysymyksiä, ettei ainakaan oma mielikuvitukseni riitä keksimään tärkeämpiä aiheita kuin luonto ja ympäristö.”

Miten HS palvelee lukijoita ympäristöaiheissa entistä paremmin?

Petja Pelli: ”Tärkeintä on kirjoittaa aiheesta niin, ettei ketään lukijaa työnnetä pois heti kynnyksellä. Tämä jos jokin on aihe, joka koskee kaikkia. Uhkien silottelu olisi lukijoiden aliarviointia. Voi kuitenkin kirjoittaa uhkien lisäksi myös siitä, miltä luonnon kannalta kestävä tulevaisuus ja arki voisivat näyttää. Iso osa ratkaisuista on jo olemassa, eikä maailman pelastaminen tarkoita paluuta perunakuoppaan.”

Piia Elonen: ”Ensinnäkin haluan tarjota lukijoille ajattelun aineksia ymmärtää elinympäristössämme tapahtuvia muutoksia ja kehityskulkuja. Mitä ihminen on tekemässä itselleen ja muille lajeille? Toisekseen haluan omalta osaltani olla auttamassa HS:n lukijoita löytämään luonnon äärelle. Moni saa luonnosta iloa ja energiaa, mutta arjessa oma luontosuhde saattaa jäädä kaikkien kiireiden jalkoihin.”

HS kertoo enemmän uusista ympäristösisällöistä syyskuun aikana.