Säynätsalon vaneritehdas

Säynätsalon vaneritehdas oli UPM-Kymmene-konserniin kuuluva vaneritehdas Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalon saaressa. Tehdas oli viralliselta nimeltään UPM-Kymmene Oyj, Jyväskylän vaneritehdas. Aiemmin tehdas oli tunnettu nimillä Schauman Wood Oy, Säynätsalon vaneritehdas, Enso Gutzeit Osakeyhtiö, Parviaisen tehtaat ja Joh. Parviaisen tehtaat. Samalla tehdasalueella toimi aiemmin talotehdas sekä Säynätsalon kuitulevytehdas (Karl Gustaf Stigzelius 1945–47). Henkilöstöä tehtaalla oli noin 310 ja tuotantokapasiteetti noin 120 000 m³ pinnoitettua ja pinnoittamatonta kuusi- ja koivuvaneria vuodessa. Vuonna 1913 perustettu tehdas oli Suomen vanhimpia ja pisimpään toimineita vaneritehtaita.^[1] 21. heinäkuuta 2020 UPM-Kymmene ilmoitti tehtaan pysyvästä sulkemisesta. Tehdas suljettiin 31. heinäkuuta 2020.^[2]

Jyväskylän vaneritehdas ja kuitulevytehdas

Entinen kuitulevytehdas (nyk. Teollisuustalo)

Merkittäviä vuosilukuja

1914 Hugo Parviainen perustaa vaneritehtaan^[3]
1917 tulipalo tuhoaa tehtaan
1918 uusi vaneritehdas valmistuu
1946 Enso-Gutzeit ostaa Parviaisen vaneritehtaan
1971/74 vaneritehtaan laajennustyöt
1990 Schauman Wood Oy ostaa vaneritehtaan Enso-Gutzeit Oy:ltä
2001 uusi viilunjatkolinja (Plytec)
2004 omistajaksi UPM-Kymmene Wood Oy
2020 tehdas suljetaan

Tehtaan rata ja rautatiekalusto

Tehtaalle johtava Säynätsalon rata purettiin ja rautatiekuljetukset loppuivat vuonna 2006. Aiemmin tehtaalla oli käytössä oma veturi.

Lämpölaitos

Tehtaan yhteydessä oli myös Adven Oy:n lämpölaitos, joka tuotti höyryä tehtaalle^lähde?. Laitoksen 25 MW kattila käytti polttoaineenaan tehtaan puujätettä. Laitosalueella oli myös Jyväskylän Energian kaksi kaukolämpöä tuottavaa öljykattilaa, teholtaan 1 MW ja 2,2 MW.^[4]

Kirjallisuutta

P. Vuorenpää. Johan Parviaisen Tehtaat Oy:n vaneritehtaan toiminta vuosina 1913–1936. Imatra 1990. 96 s.
R. Sinkkonen. Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n palkka- ja sosiaalipolitiikka Säynätsalossa 1924–1938. Imatra 1990. 120 s.
V. Parviainen. Säynätsalo. Palanen Keski-Suomen teollisuuden kehityskulkua. Jyväskylä 1922. 138 s.
S. Kuusi. Toiminimi Joh. Parviainen 1856–1947. Jyväskylä 1949. 235 s.

Lähteet

↑ Laatikainen, Outi ja Leinonen, Eija: Jyväskylässä neuvotellaan irtisanomisista ja lomautuksista. Keskisuomalainen, 4.11.2009, s. 14.
↑ UPM Plywood sulkee Jyväskylän vaneritehtaansa – 147 menettää työpaikkansa Yle Uutiset. Viitattu 21.7.2020.
↑ Säynätsalon lyhyt historia jyvaskyla.fi. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 12.2.2017. ”Seuraavana vuonna Parviainen perusti alueelle ensimmäisen sahan, ja vuonna 1914 perhe perusti myös vaneritehtaan Säynätsaloon.” Viitattu 28.8.2016.
↑ PÄÄTÖS Dnro 237/311/2004 (PDF) 5.1.2005. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 7.7.2009.^{[vanhentunut linkki]}

UPM-Kymmene Oyj^{lähde tarkemmin?}
Kuva viilun jatkolinjasta (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Säynätsalon vaneritehdas Wikimedia Commonsissa

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Laatikainen, Outi ja Leinonen, Eija: Jyväskylässä neuvotellaan irtisanomisista ja lomautuksista. Keskisuomalainen, 4.11.2009, s. 14.

[2] UPM Plywood sulkee Jyväskylän vaneritehtaansa – 147 menettää työpaikkansa Yle Uutiset. Viitattu 21.7.2020.

[3] Säynätsalon lyhyt historia jyvaskyla.fi. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 12.2.2017. ”Seuraavana vuonna Parviainen perusti alueelle ensimmäisen sahan, ja vuonna 1914 perhe perusti myös vaneritehtaan Säynätsaloon.” Viitattu 28.8.2016.

[4] PÄÄTÖS Dnro 237/311/2004 (PDF) 5.1.2005. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 7.7.2009.^{[vanhentunut linkki]}

[1]

[2]

[3]

[4]