Kolikon heittäminen
Kolikon heittäminen (tai kruuna vai klaava) on eräs arvonnan muoto, tapa tehdä päätös tai valinta kahden eri vaihtoehdon välillä. Siinä kolikko heitetään ilmaan siten, että se pyörii ympäri useita kertoja. Joko etukäteen tai kolikon ollessa ilmassa sovitaan, kumpaa vaihtoehdoista kolikon eri puolet (kruunu eli kruuna ja klaava) edustavat. Kolikon voidaan antaa pudota maahan, se voidaan ottaa kiinni kämmenelle tai lyödä nurin toisen käden selkäpuolelle. Se, kumpi kolikon puoli jää ylöspäin, kertoo valinnan tuloksen. Mikäli heitto on suoritettu oikein eikä siihen liity epärehellisyyttä (kolikkoa ei ole esimerkiksi painotettu), kummallakin vaihtoehdolla on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi.lähde?
Kolikon heittämistä käytetään esimerkiksi urheilussa kenttäpuoliskoiden arpomiseen pelaaville joukkueille tai viimeisenä keinona ottelun lopputuloksen ratkaisemisessa. Esimerkiksi jalkapallo-ottelut ratkaistiin aikaisemmin jatkoajan jälkeisessä tasatilanteessa arpomalla, kuten vuoden 1968 Euroopan-mestaruuskilpailujen välieräottelussa, jossa Italia voitti Neuvostoliiton kolikonheitolla.[1] Käytännöstä on sittemmin luovuttu rangaistuspotkukilpailun kehittämisen myötä. Kolikkoa heitetään myös erilaisissa peleissä ja yleensäkin erilaisissa valintatilanteissa puolueettomana keinona, jos ratkaisua ei muuten saada aikaan.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kisahistoria YLE Urheilu. Viitattu 31.10.2010.