Kiinteistövero
Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva, vero. Vero voi perustua pelkkään maaomistukseen, rakennuksiin tai näiden yhdistelmään. Yleensä veron suuruus määräytyy kiinteistöomaisuuden verotusarvon eli veroviranomaisen määrittämän arvon mukaan.lähde?
Kiinteistöjen verotus on ehkä parhaiten tunnettu ja tutkittu verotuksen muoto. Sitä on käytetty jo ainakin 3 000 vuotta.lähde?
Kiinteistöverotuksen suhteellinen merkitys maailmassa on pienentynyt 1900-luvulta lähtien, sen maksimituotto on saadun kokemuksen perusteella noin 12 % verokertymästä.[1]
Kiinteistöverotuksen etuja ovat muun muassa läpinäkyvyys, helppo ymmärrettävyys, pienet hallinnolliset kustannukset ja ennustettavuus. [1]
Kiinteistöveroa on kritisoitu muun muassa siitä, että se ei ota huomioon veronmaksajan maksukykyä. Kritiikin mukaan vero kohdistuu pääomaan eikä sen tuottoon. Veron ongelmaksi on esitetty myös se, että eri omaisuuslajeja verotetaan eri tavoin.[2][3]
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan Suomessa on euromaiden ja Pohjoismaiden korkeimmat asumiskulut. Tähän auttaisi, jos kiinteistövero määräytyisi maapohjan mukaan eikä nousisi, vaikka tontille rakentaisi kuinka paljon kerrosneliöitä tahansa. Tällöin rakentaminen halpenisi ja lisääntyisi ja siksi asumiskulut laskisivat.[4]
Vähiten haitallista
muokkaaOECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen (alv) ja vähiten haitallista kiinteistöverotus.[5]
Luonnonsuojelualueen kiinteistövero
muokkaaLuonnonsuojelualueita ei ole Suomessa vapautettu kiinteistöverosta, vaikka niistä ei yleensä sitä ole perittylähde?. Yksityiset saattavat joutua maksamaan kiinteistöveroa perustamastaan yksityisestä luonnonsuojelualueesta. Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2014 tekemässä ennakkopäätöksessä yksityisen omistama, vapaa-ajan asunnon vieressä sijainnut, luonnonsuojelualue tulkittiin puistoalueeksi, joka antaa lomarakennukselle suojaavan miljöön. Kun alueella ei ollut harjoitettu metsätaloutta, sille voitiin määrätä kiinteistövero.[6]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b http://www.fao.org/DOCREP/005/Y4313E/y4313e05.htm
- ↑ MTK: Kiinteistöverotusta ei ole perusteltua laajentaa koskemaan metsää eikä maatalousmaata 18.2.2011
- ↑ Järvinen, Erno: Metsätalousmaan kiinteistövero ampuisi suomalaisia omaan jalkaan (Arkistoitu – Internet Archive) 15.9.2014
- ↑ Nordean pääekonomisti huolestui rakentamisen kalleudesta ja esittää uutta lääkettä ongelmaan Helsingin Sanomat. 12.10.2018.
- ↑ Elinkeinoelämä on erimielinen verotuksen keventämisestä (sivu B5) Helsingin Sanomat. 24.5.2010.
- ↑ Heli Saavalainen, Suojelualue meni verolle. Oikeus tulkitsi ennakkotapauksessa yksityisen luonnonsuojelualueen kiinteistöverovelvolliseksi Helsingin Sanomat 25.1.2015 s.A9
Kirjallisuutta
muokkaa- Kulovaara, Valpuri – Ossa, Jaakko: Kiinteistöverotus käytännössä. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2015.