Spaanien
Täkst aw mooringer frasch |
|
Spaanien, åmtlik Kiningrik foon Spaanien (aw Spaanisch: España [esˈpaɲa] än Reino de España) as en lönj önj Euroopa. Önjt norden lade jü Biskaya än Frånkrik, önjt ååsten än söödååsten läit et Madelheef, önj’t söödweesten än nordweesten e Atlantik än önjt ååsten Portugal. Deer booge 47.385.107 manschne (önjfång 2021)[1]. E hoodstää foont lönj as Madrid.
Geografii
[Bewerke | Kweltekst bewerke]Geogrååfisch Lååge
[Bewerke | Kweltekst bewerke]E fååstewål foon Spaanien läit twasche 43°47′ än 27°38′ (foon’t norden tu sööden) än twasche 43°02′ än 42°19′ (foon’t weesten tu ååsten). Et lönj heet uk twäär floose foon ailönje: e Balearen än e Kanaaren.
Stääse
[Bewerke | Kweltekst bewerke]Da tiin grutste stääse önjt lönj san;
# | Stää | Inboogere (2020)[2] | Koord | |
---|---|---|---|---|
1 | Madrid | 3.334.730 | ||
2 | Barcelona | 1.664.182 | ||
3 | Valencia | 800.215 | ||
4 | Sevilla | 691.395 | ||
5 | Saragossa | 681.877 | ||
6 | Málaga | 578.460 | ||
7 | Murcia | 459.403 | ||
8 | Palma | 422.587 | ||
9 | Las Palmas de Gran Canaria | 381.223 | ||
10 | Bilbao | 350.184 |
Indiiling foon Ferwålting
[Bewerke | Kweltekst bewerke]Spaanien heet 17 autonoom gemiinschape än tou autonoom stääse: Da autonoom gemiinschape san:
# | Autonoom Gemiinschap | Hoodstää |
---|---|---|
1 | Andaluusien | Sevilla |
2 | Aragoonien | Saragossa |
3 | Astuurien | Oviedo |
4 | Balearen | Palma |
5 | Baskenlönj | Vitoria-Gasteiz |
6 | Ekstremaduura | Mérida |
7 | Galitsien | Santiago de Compostela |
8 | Kanaaren | Santa Cruz de Tenerife än Las Palmas |
9 | Kantaabrien | Santander |
10 | Kastiilien-La Mancha | Toledo |
11 | Kastiilien än León | Valladolid |
12 | Kataloonien | Barcelona |
13 | La Rioja | Logroño |
14 | Madrid | Madrid |
15 | Murcia | Murcia |
16 | Navarra | Pamplona |
17 | Valencia | Valencia |
Politiik
[Bewerke | Kweltekst bewerke]Spaanien as sunt 1986 lasmoot foon jü Europäisch Unjoon.